November of possibilities

on yksi askeleista kohti kansainvälisempää Marttista

Perjantai-iltana 25.11. noin 90 nuorta lähialueen kunnista ja kaupungeista kokoontui tutustumaan toisiinsa, kokeilemaan yhdessä kiipeilyjä, jousiammuntaa ja lättyjenpaistamista ja viettämään aikaa yhdessä. Nuorisopalvelut Alavudelta, Parkanosta, Ruovedeltä, Virroilta ja Ähtäristä järjestivät yhdessä Marttisen ja November of possibilities! – Ryhmä EVS-hankkeen nuorten kanssa kansainvälisen illan nuorille. Mukana illassa oli myös nuoria Ruoveden vastaanottokeskuksesta.  Illan tarkoitus oli herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta nuorisokeskus Marttisen kautta tapahtuvaan kansainväliseen toimintaan.  Illan ohjelman olivat suunnitelleet EVS-nuoret Espanjasta, Luxemburgista, Sloveniasta ja Unkarista.

Kansainvälisen illan aikana kaikkien oli mahdollista kokeilla seinäkiipeilyä, jousiammuntaa tai pääseekö ulos EVS-nuorten rakentamasta Escape Roomista, askarrella joulukortteja ja unelmasieppareita, paistaa lättyjä Väentuvan takkahuoneella. Talvisesta ilmasta huolimatta osa nuorista uskaltautui myös yläköysiradan tehtäviin. Illan lopuksi Marttisen monitoimisali muuntui discoksi. Illan aikana sekä EVS-nuoret että Marttisen väki kertoi ja jakoi tietoa eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun toiminnasta ja kuinka voi toimia jos haluaa olla mukana täällä kotimaisemissa tai lähteä itse vaihtoon maailmalle. Tämä illan lisäksi EVS-nuoret järjestivät keskiviikkona 30.11. kansainvälisen basaarin Tredun ja lukion yhteisessä aulassa jakaen tietoa, mutta myös haluten nuorilta tietoa millaisia kansainvälisiä askelia he Marttiselta haluaisivat.

 

Tämä ilta ja nyt käynnissä oleva ryhmä EVS-hanke ovat askelia kohti kansainvälisempää nuorisokeskus Marttista. EVS-vapaaehtoisina Marttisessa on ollut kaikkiaan 18 nuorta, ensimmäinen nuori saapui helmikuussa 2003. Nuoret ovat asuneet ja työskennelleet Marttisessa kuudesta yhdeksään kuukauteen kerrallaan. Nuoria on ollut Saksasta, Itävallasta, Italiasta, Liechtensteinista, Hollannista, Maltalta, Romaniasta, Sloveniasta, Espanjasta ja Unkarista. Nyt marraskuussa oleva hanke on ensimmäinen ryhmä EVS Marttisessa, jossa useammasta maasta kotoisin olevat nuoret kokoontuivat yhdessä tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja nuoriin ja myös tuomaan tietoa ja kokemuksia omista kulttuureistaan.  Tämän hankkeen myötä Marttinen ottaa ison askeleen keskukseksi, jonka kautta on myös mahdollista tulevaisuudessa hakeutua vapaaehtoiseksi Eurooppaan tai lähialueelle.

Seuraava iso siirto tätä kohti on helmikuun 8. päivä nuorisokeskus Marttisessa järjestettävä Alueellinen Kv-seminaari. Tämä seminaari järjestetään yhdessä muiden Suomen nuorisokeskusten ja CIMO:n (kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyökeskus) kanssa. Näitä tulevia askelia otetaan yhteistyössä alueen nuorten ja nuorisotoimijoiden kanssa, kommentoi nuorisopalvelupäällikkö Sanna Järvensivu nuorisokeskus Marttisesta.

Mikä on EVS?

EVS Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu
Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu (European Voluntary Service EVS) on ohjelma, jossa tehdään vapaaehtoistyötä jossakin Euroopan tai lähialueen maassa yleensä 6–12 kuukautta.

Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu on osa Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman Youth in Action -ohjelmaa. EVS on vapaaehtoistyöohjelma, joka on suunnattu Euroopan unionin maissa, Islannissa, Norjassa ja Turkissa asuville nuorille sekä paikallisille yleishyödyllisille organisaatioille.

Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun tarkoituksena on antaa nuorille elämänkokemuksia, jotka auttavat heitä itsenäistymään ja tarjoavat eväitä elämään. Ohjelmaan osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa kokemuksia kansainvälisyydestä ja tutustua toisen eurooppalaisen maan kulttuuriin ja siellä asuviin ihmisiin. 

Mikä on CIMO?

CIMO pähkinänkuoressa
Perustettu 1991
Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto
Työkaluina hankerahoitus, harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelma
Rahoituksesta valtaosa tulee ulkopuolisilta rahoittajilta kuten EU:lta ja Pohjoismaiden ministerineuvostolta.

CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. He edistävät kansainvälistymistä monin eri tavoin, koordinoimalla harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamalla EU-ohjelmien toimeenpanosta ja tiedottamisesta Suomessa. Ja tukemalla Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja teemme maailmalla tunnetuksi suomalaista koulutusta.

Nuorisokeskus Marttinen Virroilta esittäytyy Kyläkaupalla, Tuurissa perjantaina 3.7. klo 10-18

Nuorisokeskus Marttinen 3.7. klo 10-18 Kyläkaupan keskustorilla Tavarapuodissa, Tuurissa!

Marttinen esittelee omaa toimintaansa paikallisesti, alueellisesti , valtakunnallisesti kansainvälisesti nuorten kasvun, kehityksen ja osallistamisen edistäjänä nuorisokeskuspedagogiikan ja seikkailukasvatuksen keinoin.  Toiminnallisena aktiviteettina on mukana on tuotu sumopainiareena sekä pienemmillä että isommillakin painipuvuilla. Tule kokeilemaan veloituksetta!

Marttisen nuorisotyötä tukee kokous- ja juhlatalotoiminta Marttisen Vanhan Pappilan upeassa idyllisessä ympäristössä. Lisäksi alue ja ympäristö antaa mahdollisuudet jopa 200 henkilön kokouksiin, seminaareihin ja isoihin harraste- ja koiraleireihin. Paikalla lisätietoa mahdollisuuksista antaa myyntipalvelumme.

 Marttisen saarella sijaitsee myös Virtain Perinnekylä ja nyt on mahdollisuus saada maistiaisia heinäkuun musiikkitarjonnasta! Paikalla Perinnekylän heinäkuun livemusiikki kaartista ovat Auri, hanurimusiikin helmineen, AaPee, 60-luvun klassikoita soittaen ja laulaen, Anna-Reetta, 2000-luvun POP-iskelmää esittäen ja tapahtumaisäntänä Juhani Viita.

 

Virtain Perinnekylän yrittäjät ovat lähteneet mukaan Tuuriin lahjoittaen palkintoja tasatunnein arvottavaksi tapahtumapäivän sisällä.

Tule kuulemaan musiikkia, kokemaan  toimintaa tai kysymään tarjousta leiriisi, leirikouluusi, juhliisi tai kokouksellesi!

Nuorisotyön osaaminen esiin

Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa mainitaan osaaminen eri sanamuodoissaan 22 kertaa ja liiteteksteissä 4 kertaa. Osaamisen ja koulutuksen uudistaminen on hallituksen päätavoitteita ja lisäksi osaamista pidetään yhtenä Suomen kilpailukyvyn perustekijänä. Hallituksen tilannekuvauksen perusteella osaamistilanne on ristivetoinen: Suomessa on vankkaa ja monipuolista osaamista, mutta maa on näivettymisen kierteessä, sillä osaaminen ei muutu innovaatioiksi. Suomesta olisikin nyt tehtävä osaamisen, yrittäjyyden, tasa-arvon ja välittämisen yhteiskunta. Hallituksen ohjelman lähempi tarkastelu osoittaa, että osaaminen kytketään lähinnä teknologiaan, mutta myös palvelujen osaaminen on nostettu asialistalle. Hallituksen tavoitteen mukaan Suomi on kymmenen vuoden kuluttua koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.

Nuori-sana puolestaan mainitaan eri muodoissaan ja johdannaisissaan hallitusohjelmassa 17 kertaa ja liiteteksteissä 5 kertaa. Hallitus lupaa nostaa lasten ja nuorten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tasoa sekä vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta.  Suurin osa nuoriin viittaavista ilmaisuista kytkeytyy kuitenkin tavalla tai toisella nuorten työllisyyteen ja nuorisotakuuseen.  Hallitus on huolissaan nuorten ihmisten nykyisestä ja tulevasta panoksesta Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisessa. Nuorisotyö mainitaan ohjelmatekstissä kerran: etsivää nuorisotyötä luvataan vahvistaa. Liiteosassa nuorisolaki on mukana niiden säädösten luettelossa, jotka eivät enää velvoittaisi kuntia palveluiden järjestämisessä. Hallitus kaavailee paikallisen päätösvallan lisäämistä myös nuorisolain sisällön toteuttamisessa. Aikomus on herättänyt nuorisotyössä sekä pelkoa että ymmärrystä.

Keskustelu hallitusohjelman suunniteltujen toimenpiteiden sisällöistä ja seurauksista sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista käy kiihkeänä. Niiden lisäksi uuden valtioneuvoston pyrkimyksiä on syytä tarkastella nuorisotyön osaamisen näkökulmasta.

Kolmen ässän hallitus ei ohjelmassaan tarkemmin pohdiskele, mitä osaamisella tarkoitetaan. Osaaminen onkin vaikea asia kuvattavaksi. Brittiläinen kielifilosofi Gilbert Ryle esitteli vuonna 1949 ilmestyneessä teoksessaan The Concept of Mind oivalliset käsitteet ”knowing that” ja ”knowing how”, jotka ovat vakiintuneet ja muovautuneet yhdeksi osaamisen jäsentelyn tavaksi.

Yksinkertaistaen ilmaistuna käsite ”knowing that” tarkoittaa tietämistä sekä sellaista teoreettista ja faktapohjaista tietoa, joka voidaan kirjoittaa luettavaan muotoon. Jotakin asiaa – kuten nuorisotyötä – koskevan tietämisen ja ”knowing that”-tiedon opettaminen ja välittäminen onnistuu kirjoitetun tekstin avulla. Sen sijaan ”knowing how”-käsitteellä tarkoitetaan taitoa koskevaa tietoa.  ”Know-how” eli taitotieto on tietoa siitä, miten jokin asia tehdään. Taitotietoon sisältyy myös vaikeammin sanoiksi puettavaa piilevää ja hiljaista tietoa. Ihmiset taitavat monia asioita – myös nuorisotyössä ­- kykenemättä tarkasti kertomaan niistä periaatteista, joihin heidän tuloksekas toimintansa perustuu.

Filosofit ovat vuosikymmeniä keskustelleet ja kinastelleet siitä, ovatko ”knowing that” ja ”knowing how” täysin eri asioita ja kuinka ne liittyvät satoja vuosia käytyyn keskusteluun tiedon luonteesta. Onneksi Suomen kielessä ”know-how”-ilmaisun yhdeksi käännökseksi on vakiintunut osaaminen. Se on hyvä käännös, sillä osaamiseen kytkeytyy sekä tieto että taito. Osaava ihminen tietää asiasta ja tekemisestä riittävästi, jotta kykenee toimimaan taitavasti ja muuttamaan käytäntöjään tarvittaessa.

Uudessa hallitusohjelmassa korostetaan järjestötyön, vapaaehtoistoiminnan ja yhteisöjen merkitystä palvelujen järjestämisessä ja yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa. Linjauksella on merkittävät yhteiskuntapoliittiset ulottuvuutensa. Hallitus aikoo myös syventää ”julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa”. Tässä tilanteessa on syytä esittää tietokilpailukysymys: millä yhteiskunnallisella instituutiolla on yli vuosisadan ajan kertynyttä osaamista julkisen sektorin, järjestöjen, seurakuntien ja yhteisöjen kumppanuudesta nuorten tukemiseksi ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi?

Nuorisotyön osaamista päivänpolttavissa kysymyksissä on nyt täsmennettävä ja tehtävä tunnetuksi. Nuorisotyön on toisaalta kyettävä kiteyttämään osaamisensa, toisaalta kyettävä kertomaan osaamisestaan muille ymmärrettävästi. Nuorisotyön ”knowing that” – tiedon sisältävä taitotieto on välitettävä tuleville nuorisotyöntekijöille, kuntien päätöksentekijöille sekä yhteistyökumppaneille koulu, sosiaalityö ja työhallinto mukaan lukien. 

Syyskuussa Marttisen valtakunnallisessa nuorisokeskuksessa Virroilla järjestettävän Tuhti2015-seminaarin teemana on nuorisotyön osaaminen. Perinteikäs Tuhti-seminaari järjestetään nyt 13. kerran ja sen tarkoituksena on nuorisoalan kentän, hallinnon, tutkimuksen ja koulutuksen vuoropuhelu. Tällä kertaa on mahdollisuus kuulla, keskustella ja inspiroitua nuorisotyön osaamisesta kohtaamisen kentillä. Näkökulmia tarjoavat mm. nuorisotutkimuksen, lähitoimialojen ja eri oppilaitosten edustajat. Tuhti-seminaarissa julkistetaan myös Kokkolassa toteutetun NUPS-hankkeen tutkimusraportti, joka on esimerkki tutkimusperusteisesta nuorisotyön osaamisen sanallistamisesta ja levittämisestä.

Moni kyllä tietää, että nuorisolain mukaan nuorisotyön tarkoitus on nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukeminen sekä sukupolvien välinen vuorovaikutus. Entistä useamman olisi hyvä tietää, kuinka nuorisotyö tarkoituksiaan toteuttaa.

Juha Nieminen
Kirjoittaja on nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen yliopisto-opettaja Tampereen yliopistossa.