perjantai 9. joulukuuta 2016

November of possibilities


on yksi askeleista kohti kansainvälisempää Marttista

Perjantai-iltana 25.11. noin 90 nuorta lähialueen kunnista ja kaupungeista kokoontui tutustumaan toisiinsa, kokeilemaan yhdessä kiipeilyjä, jousiammuntaa ja lättyjenpaistamista ja viettämään aikaa yhdessä. Nuorisopalvelut Alavudelta, Parkanosta, Ruovedeltä, Virroilta ja Ähtäristä järjestivät yhdessä Marttisen ja November of possibilities! – Ryhmä EVS-hankkeen nuorten kanssa kansainvälisen illan nuorille. Mukana illassa oli myös nuoria Ruoveden vastaanottokeskuksesta.  Illan tarkoitus oli herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta nuorisokeskus Marttisen kautta tapahtuvaan kansainväliseen toimintaan.  Illan ohjelman olivat suunnitelleet EVS-nuoret Espanjasta, Luxemburgista, Sloveniasta ja Unkarista.


Kansainvälisen illan aikana kaikkien oli mahdollista kokeilla seinäkiipeilyä, jousiammuntaa tai pääseekö ulos EVS-nuorten rakentamasta Escape Roomista, askarrella joulukortteja ja unelmasieppareita, paistaa lättyjä Väentuvan takkahuoneella. Talvisesta ilmasta huolimatta osa nuorista uskaltautui myös yläköysiradan tehtäviin. Illan lopuksi Marttisen monitoimisali muuntui discoksi. Illan aikana sekä EVS-nuoret että Marttisen väki kertoi ja jakoi tietoa eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun toiminnasta ja kuinka voi toimia jos haluaa olla mukana täällä kotimaisemissa tai lähteä itse vaihtoon maailmalle. Tämä illan lisäksi EVS-nuoret järjestivät keskiviikkona 30.11. kansainvälisen basaarin Tredun ja lukion yhteisessä aulassa jakaen tietoa, mutta myös haluten nuorilta tietoa millaisia kansainvälisiä askelia he Marttiselta haluaisivat.




 
Tämä ilta ja nyt käynnissä oleva ryhmä EVS-hanke ovat askelia kohti kansainvälisempää nuorisokeskus Marttista. EVS-vapaaehtoisina Marttisessa on ollut kaikkiaan 18 nuorta, ensimmäinen nuori saapui helmikuussa 2003. Nuoret ovat asuneet ja työskennelleet Marttisessa kuudesta yhdeksään kuukauteen kerrallaan. Nuoria on ollut Saksasta, Itävallasta, Italiasta, Liechtensteinista, Hollannista, Maltalta, Romaniasta, Sloveniasta, Espanjasta ja Unkarista. Nyt marraskuussa oleva hanke on ensimmäinen ryhmä EVS Marttisessa, jossa useammasta maasta kotoisin olevat nuoret kokoontuivat yhdessä tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja nuoriin ja myös tuomaan tietoa ja kokemuksia omista kulttuureistaan.  Tämän hankkeen myötä Marttinen ottaa ison askeleen keskukseksi, jonka kautta on myös mahdollista tulevaisuudessa hakeutua vapaaehtoiseksi Eurooppaan tai lähialueelle.

Seuraava iso siirto tätä kohti on helmikuun 8. päivä nuorisokeskus Marttisessa järjestettävä Alueellinen Kv-seminaari. Tämä seminaari järjestetään yhdessä muiden Suomen nuorisokeskusten ja CIMO:n (kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyökeskus) kanssa. Näitä tulevia askelia otetaan yhteistyössä alueen nuorten ja nuorisotoimijoiden kanssa, kommentoi nuorisopalvelupäällikkö Sanna Järvensivu nuorisokeskus Marttisesta.

Mikä on EVS?

EVS Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu
Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu (European Voluntary Service EVS) on ohjelma, jossa tehdään vapaaehtoistyötä jossakin Euroopan tai lähialueen maassa yleensä 6–12 kuukautta.
Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu on osa Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman Youth in Action -ohjelmaa. EVS on vapaaehtoistyöohjelma, joka on suunnattu Euroopan unionin maissa, Islannissa, Norjassa ja Turkissa asuville nuorille sekä paikallisille yleishyödyllisille organisaatioille.
Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun tarkoituksena on antaa nuorille elämänkokemuksia, jotka auttavat heitä itsenäistymään ja tarjoavat eväitä elämään. Ohjelmaan osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa kokemuksia kansainvälisyydestä ja tutustua toisen eurooppalaisen maan kulttuuriin ja siellä asuviin ihmisiin. 

Mikä on CIMO?

CIMO pähkinänkuoressa
Perustettu 1991
Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto
Työkaluina hankerahoitus, harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelma
Rahoituksesta valtaosa tulee ulkopuolisilta rahoittajilta kuten EU:lta ja Pohjoismaiden ministerineuvostolta.
CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. He edistävät kansainvälistymistä monin eri tavoin, koordinoimalla harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamalla EU-ohjelmien toimeenpanosta ja tiedottamisesta Suomessa. Ja tukemalla Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja teemme maailmalla tunnetuksi suomalaista koulutusta.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Dórin seikkailu Lapissa

Seikkailu Lapissa

Viime viikolla osallistuin elämäni yhteen seikkailukkaimpaan matkaan. Olen tosi iloinen päätöksestä, että lähdimme Dianan kanssa Lappiin! Keskiviikkona (siis 2. maaliskuuta) me päätimme, että nyt tai ei koskaan - perjantaina oltiin jo Jyväskylässä ja sunnuntaina (eli 6. maaliskuuta) olimme perillä Vasatokassa:) Vasatokka on Suomen pohjoisin nuorisokeskus Inarin lähellä. Siellä työskentelee vapaaehtoisena Márton, toinen unkarilainen. Me vierailimme hänen luonaan.
Suuri unelmani on ollut nähdä revontulia! Minä luulen, että ajoin jo ympäristöäni hulluksi… Todella Suomeen tullessani kerroin joka päivä jollekulle, että haluaisin nähdä revontulia. Niinpä, historiallinen hetki tuli 10. maaliskuuta, illalla, kello 8. Elämäni yksi onnellisin 2 tuntia oli seisoessani revontulien alla Vasatokan järven jäällä. Valitettavasti kamerani ei ollut niin hyvä kuin aasialaisten vieraiden kamerat, mutta ehkä tässäkin se näkyy vähän:
image
Paremmalla kameralla sama näkyy tällä tavalla :D
image
Jalkojani paleli ja niskani oli jumissa 2 tunnnin seisomisen jälkeen, mutta se kannatti! Minä en koskaan unohda sitä, se oli todella kaunista. Heti paikalla ymmärsin ettei mikään ole mahdotonta jos haluan jotain todella niin teen sen. Ehkä tämä kuulostaa vähän liioitetulta mutta minä todella kaipasin revontulia PITKÄSTÄ AIKAAN ja aika Lapissa merkitsi paljon minulle.
Lisäksi minä olen saanut paljon enemmän tästä matkasta kuin “vain” revontulet. Muun muuassa: 
  • Minä kävin Utsjoella, Suomen pohjoisimmassa asutetussa kaupungissa (myös vanha toiveeni)
  • Ensimmäistä kertaa elämässäni olin Norjassa ja kävin Jäämeressä uimassa (minä olen saanut todistuksenkin siitä!)
  • Ensi kerran näin jalkakäytävällä kuljeskelevan poron
  • Ja suurin elämänkokemus oli Lapissa: peukalokyyti
Me liftasimme Dianan kanssa 340 kilometriä (Rovaniemi - Vasatokka välillä). Mutta takaisin Virroille liftasin yksin (Vasatokka - Oulu  & Keuruu - Virrat välillä). 
image
 Peukalokyyti opetti minulle seuraavat:
  1. Se on maailman yksi vapain ja samaan aikaan epävarmin tunne 
  2. Joku pysähtyy aina 
  3. On olemassa paljon avoimia ja spontaaneja ihmisiä
  4. Täydellinen käsiliikunta ja harjoittelu hymyillen hammastahnamainokseen
Puhuessani spontaanisuudesta: Saariselällä päädyttiin rap-bileihin, se oli hauskaa:) https://www.facebook.com/events/1487177588245379/ 
Sitten seuraavana päivänä tällainen kaunis näköala odotti meitä:
image
Taustalla on Urho Kekkosen kansallispuisto



Siis tämä oli jännittävä seikkailu, ihastuin Lappiin:) Suurkiitos Márton:ille sohvasurffauksesta!
image
Ja tässä ovat ottamiani kuvia Lapista. Ihanaa! Eikö niin?

image
image
image
image
image
image
image
image
image

suomitumblr lappi lapland evs evs20 unkarilainen international vasatokkanuorisokeskus
 

 


Utsjoki ja Pikku Suomi


keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Tulovalmennus Kokkolassa 22-27.2.

Tulovalmennus Kokkolassa 22-27.2.

EVS-vapaaehtoistyön yksi osa on ns. tulovalmennus, joka järjestetään kaikille vapaaehtoisille, eli osallistuminen oli pakollinen minullekin. Tämä kirjoitukseni on tästä koulutuksesta. Huomio, se on pitkä!:)
image
Tämä  kuuden päivän koulutus oli toisessa Suomen nuorisokeskuksessa, Villa Elbassa. Vapaaehtoistyötä äskettäin aloittaneet ulkomaalaiset nuoret matkustivat tänne ympäri Suomen. Järjestäjien lisäksi siellä oli yhteensä 30 osallistujaa, joka on mielestäni aika suuri lukumäärä verrattuna siihen, että tulovalmennus tapahtuu kolmen kuukauden välein. Se tarkoittaa siis, että monet valitsevat Suomen vapaaehtoistyöpaikakseen! Eikö se ole loistavaa?:)
Minulla ei ollut odotusta koulutuksesta ja en oikeastaan tiennytkään millaista se voi olla, mutta nyt kun se on lopussa, voin sanoa että se oli hyödyllistä ja kannatti osallistua! Pääasiallisesti tämä valmennus oli tiiminrakentamisesta ja vapaaehtoistyön asenteesta, mutta me saimme myös muutamia hyviä käytännöllisiä apuja arkipäiviin (mm. työaika, yleisiä vapaapäiviä, liikenne, kielitunteja, tietoja suomalaisista ruuista ja jokamiehenoikeudesta jne). Koska minä olen jo asunut aiemmin Suomessa, nämä tiedot eivät olleet uusia minulle, mutta varmasti se merkitsi paljon joillekin, jotka ovat Suomessa nyt ensimmäistä kertaa! Annettiin myös yleinen kuva suomalaisesta mentaliteetistä - josta minäkin voin vahvistaa sitä että, kun esimerkiksi lounaalla suomalaiset eivät puhu minun kanssa, se ei tarkoita että minä olen tylsä heistä tai he ovat vihaisia minulle… Se vain tarkoittaa, että he tarvitsevat yksityisyyttä:) Muuten, minä rakastan tätä Facebook sivua, katsokaa jos te haluatte lukea tästä aiheesta humoristisessa muodossa: https://www.facebook.com/finnishnightmares/?fref=ts 
image
image
Päiväunet Itämeren päällä:)


Meillä oli joka päivä luentoja sisällä, mutta järjestäjät pitivät myös tunteja luonnon helmassa. Minun lempiosioni oli ns. “ sielu spotti”, kun oltiin metsässä ja meidän täytyi etsiä paikkoja, johon me istuimme ja vietimme hiljaa yksin 10 minuuttia. Minä pidän tosi paljon metsästä ja siitä lähtien kun tulin Suomeen, minä kävelen puiden välissä lähes joka päivä. Varmasti minä kaipaan sitä Unkariin palatessani… Toivottavasti te tiedätte että olette onnekkaita - Suomi on maailman metsäisimpiä maita! Pinta-alasta 70% on metsää. Unkarissa se on vain 17%…
image
Luennoissa puhuttiin paljon meidän vapaaehtoistyön syistä ja mitä niistä me voimme käyttää. Esimerkiksi tässä:
image
Monet kirjoitti että pääasiallisesti he tulivat juuri Suomeen luontoa, kieltä, kulttuuria ja koulutusta varten. He tekevät vapaaehtoistyötä jotta kehittyisivät sekä henkisesti että ammattimaisesti. He halusivat lähteä pois rutiinielämästään ja tehdä jotain kokonaan muuta työtä. Monet sanoi että Suomi on niin erilainen kuin heidän kotimaansa ja että se on täydellinen määränpää muutokseen.
Eräänä päivänä menimme myös Pietarsaareen, Nanoq museoon: 
image
image
Muuten, tässä kartassa näkyy missä vapaaehtoiset ovat töissä Suomessa:
image
Kuten te näette Virtain nimen vieressä on minun ja toisen tytön nimi, Diana. Hän on kotoisin Romaniasta ja tulovalmennuksen jälkeen hän tuli mukaan Marttiseen. Hänkin viettää kuusi kuukautta vapaaehtoisena Marttinen Nuorisokeskuksessa:) Tässä me työskentelemme hirveästi:
image
Näiden kuuden päivän aikana minä sain muutamia uusia ajatuksia ja innoituksia projektistani, josta minä olen tosi kiitollinen. Kun minä palaan Unkariin kesällä, varmasti vierailen kouluissa jotta voisin mainostaa vapaaehtoistyötä koululaisille. Mielestäni monet eivät edes tiedä, että sellainen ohjelma on olemassa… Ja tällä hetkellä EVS on paras vapaaehtoisohjelma Euroopassa - matkakulut & kielitunnit maksetaan ja me saamme myös taskurahaa.
Näiden lisäksi tulovalmennuksen hyödyllisin osa oli ns. youthpass koulutus. Youthpass on sellainen itsearviointi, jota me valmistelemme projektimme lopussa. Itse asiassa se on yhteenveto vapaaehtoistyötäni ja näyttää opiskelutaitoja. Tässä todistuksessa voin painottaa kahdeksan osamisaluetta:
1) Viestintä äidinkielellä 2) Viestintä vierailla kielillä 3) Matemaattinen osaaminen sekä perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla 4) digitaaliset taidot 5) Oppimistaidot  6) Sosiaaliset ja kansalaistaidot 7) Aloitekyky ja yrittäjyystietoisuus 8) Kulttuurin ilmaisumuodot
Itse haluaisin syventyä kohtiin 6 ja 8, koska nämä alueet auttaisivat minua saamaan töitä siviilipuolella Unkarissa.
Yhteenvetona pidin tulovalmennusta järkevänä ja nautin maisemanvaihdoksesta. Rakastin junamatkaa! Se on vielä  hämmästyttävää minulle että kun ulkona on -10 astetta ja 20 senttiä lunta, juna menee 140km/h nopeudella! Ja metsän keskellä!:) Rakastan tätä maata:)
Kiitos koulutuksesta Ritva, Kati, Tiia, Sarianne, Ville, Jonna ja Vesa!  
Tässä tulee mielikuvia viikosta, ole hyvä:)
image
image
image
image
image
image
image
image
image
image
image
image#suomitumblr, #Kokkola, #VillaElba, #evs, #evs20, #unkarilainen, #international, #nuorisokeskukset, #nuorisokeskus,
       

perjantai 21. elokuuta 2015

Mari voitti päivän nuoriso-ohjaajana Marttisessa



Osallistuin nuorisokeskusten järjestämään kilpailuun, josta oli mahdollisuus voittaa päivä nuoriso-ohjaajana toivotussa nuorisokeskuksessa. Voittomatkani toi minut Virroille, Marttisen nuorisokeskukseen. Reissuni sijoittui 12–14.8.2015 ajalle.


Edellisenä iltana hikihatussa odotusta täynnä pakkasin rinkkani.  Seuraava aamu meni matkatessa junalla ja bussilla kohti määränpäätä. Virtojen bussipysäkillä minua odotettiinkin jo. Ensimmäinen elämys oli päästä prätkä kyytiin. Vauhdin kasvaessa en tiennyt kumpi minua vei… pyörä eteenpäin vai rinkka reilusti taaksepäin!






Marttiseen saavuttuani oli kiva päästä heti päivään kiinni. Pääsin puolivahingossa olemaan erään kutosluokan leirikoulun jokaisessa ohjatussa ohjelmassa mukana. Ensiksi meillä oli alkuinfo jonka jälkeen mentiinkin resinoimaan. Hullunkiilto silmissä kohti tähtiä ja niiden ylikin fiiliksellä meikäläinen resinoi. Se oli todella hauskaa! Ei tullut ollenkaan salia ikävä noin 6km matkan jälkeen.










Sen jälkeen pääsinkin avustamaan samaa luokkaa vaijeri-liussa. Itseä alkoi jännittämään ja vatsanpohjaa kutittamaan kun katselin muiden menoa. Pääsin itse lopuksi tutustumaan yläköysiradan saloihin. Menostani huomasi että pelkään korkeita paikkoja. Taisi olla sivusta kiva katsoa ilmeitäni :`D Radan jälkeen oli kyllä niin voittaja olo että oksat pois!

 Katso tästä video yläköysiradalta!




Hymyhuulilla oli oikein mukavaa mennä syömään maittavia ruokia. Illalla olikin sitten diskon vuoro. Parin tunnin tanssimisen jälkeen uni maittoikin.















Seuraavana päivänä pääsin ensiksi seuraamaan sivusta kuinka alaköysirataa vedetään, jonka jälkeen sain itse vetää sen tutulle ryhmälle.





Iltapäivällä järjestettävässä kullanhuuhdonnassa oli Kulta-Jaska olo. Kultakuume taisi iskeä ;) Kyllä se joo todella on taitoa huuhtoa kultaa. Nostan hattua kullanhuuhtojille. Sen jälkeen olikin vuorossa rentouttavaa melontaa saaren kupeessa. Kyllä siinä kelpasi meloa kun aurinko paistoi ja sai katsella kaunista Suomen luontoa. Melonnan jälkeen pääsin nauttimaan auringosta aurinkorasvan ja musiikin kera.



Seuraavana aamuna oli haikea pakkaa kamat ja siivota ylellinen huone luovutus kuntoon ( se sohva oli kiva).

















Olen oikein iloinen, että pääsin tutustumaan uusiin ihmisiin ja pääsin näkemään uusia ohjaustyylejä. Olen sydämellisesti kiitollinen että minut otettiin siellä hyvin vastaan niin henkilökunta kuin se kutosluokka kenen kanssa olin alkuinfossa, resinoimassa, vaijeriluivussa, alaköysiradassa ja tulevassa olympialaisissa. Olympialaiset ja sen jälkeen diplomien jako (Huom! Minä olin myös siinä kättelemässä leiriläisiä) sulkivat hyvin päivät yhdeksi muistoksi. Kyseisen luokan kyydiillä pääsinkin sujuvasti takaisin kotio päin. Monta hetkeä rikkaampana lähti voittaja hymyssä suin jatkamaan askareitaan arjessansa.

Kiitän ja kumarran!






maanantai 22. kesäkuuta 2015

Nuorisokeskus Marttinen Virroilta esittäytyy Kyläkaupalla, Tuurissa perjantaina 3.7. klo 10-18



Marttinen esittelee omaa toimintaansa paikallisesti, alueellisesti , valtakunnallisesti kansainvälisesti nuorten kasvun, kehityksen ja osallistamisen edistäjänä nuorisokeskuspedagogiikan ja seikkailukasvatuksen keinoin.  Toiminnallisena aktiviteettina on mukana on tuotu sumopainiareena sekä pienemmillä että isommillakin painipuvuilla. Tule kokeilemaan veloituksetta!


Marttisen nuorisotyötä tukee kokous- ja juhlatalotoiminta Marttisen Vanhan Pappilan upeassa idyllisessä ympäristössä. Lisäksi alue ja ympäristö antaa mahdollisuudet jopa 200 henkilön kokouksiin, seminaareihin ja isoihin harraste- ja koiraleireihin. Paikalla lisätietoa mahdollisuuksista antaa myyntipalvelumme.

 Marttisen saarella sijaitsee myös Virtain Perinnekylä ja nyt on mahdollisuus saada maistiaisia heinäkuun musiikkitarjonnasta! Paikalla Perinnekylän heinäkuun livemusiikki kaartista ovat Auri, hanurimusiikin helmineen, AaPee, 60-luvun klassikoita soittaen ja laulaen, Anna-Reetta, 2000-luvun POP-iskelmää esittäen ja tapahtumaisäntänä Juhani Viita.
 
Virtain Perinnekylän yrittäjät ovat lähteneet mukaan Tuuriin lahjoittaen palkintoja tasatunnein arvottavaksi tapahtumapäivän sisällä.

Tule kuulemaan musiikkia, kokemaan  toimintaa tai kysymään tarjousta leiriisi, leirikouluusi, juhliisi tai kokouksellesi!