November of possibilities

on yksi askeleista kohti kansainvälisempää Marttista

Perjantai-iltana 25.11. noin 90 nuorta lähialueen kunnista ja kaupungeista kokoontui tutustumaan toisiinsa, kokeilemaan yhdessä kiipeilyjä, jousiammuntaa ja lättyjenpaistamista ja viettämään aikaa yhdessä. Nuorisopalvelut Alavudelta, Parkanosta, Ruovedeltä, Virroilta ja Ähtäristä järjestivät yhdessä Marttisen ja November of possibilities! – Ryhmä EVS-hankkeen nuorten kanssa kansainvälisen illan nuorille. Mukana illassa oli myös nuoria Ruoveden vastaanottokeskuksesta.  Illan tarkoitus oli herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta nuorisokeskus Marttisen kautta tapahtuvaan kansainväliseen toimintaan.  Illan ohjelman olivat suunnitelleet EVS-nuoret Espanjasta, Luxemburgista, Sloveniasta ja Unkarista.

Kansainvälisen illan aikana kaikkien oli mahdollista kokeilla seinäkiipeilyä, jousiammuntaa tai pääseekö ulos EVS-nuorten rakentamasta Escape Roomista, askarrella joulukortteja ja unelmasieppareita, paistaa lättyjä Väentuvan takkahuoneella. Talvisesta ilmasta huolimatta osa nuorista uskaltautui myös yläköysiradan tehtäviin. Illan lopuksi Marttisen monitoimisali muuntui discoksi. Illan aikana sekä EVS-nuoret että Marttisen väki kertoi ja jakoi tietoa eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun toiminnasta ja kuinka voi toimia jos haluaa olla mukana täällä kotimaisemissa tai lähteä itse vaihtoon maailmalle. Tämä illan lisäksi EVS-nuoret järjestivät keskiviikkona 30.11. kansainvälisen basaarin Tredun ja lukion yhteisessä aulassa jakaen tietoa, mutta myös haluten nuorilta tietoa millaisia kansainvälisiä askelia he Marttiselta haluaisivat.

 

Tämä ilta ja nyt käynnissä oleva ryhmä EVS-hanke ovat askelia kohti kansainvälisempää nuorisokeskus Marttista. EVS-vapaaehtoisina Marttisessa on ollut kaikkiaan 18 nuorta, ensimmäinen nuori saapui helmikuussa 2003. Nuoret ovat asuneet ja työskennelleet Marttisessa kuudesta yhdeksään kuukauteen kerrallaan. Nuoria on ollut Saksasta, Itävallasta, Italiasta, Liechtensteinista, Hollannista, Maltalta, Romaniasta, Sloveniasta, Espanjasta ja Unkarista. Nyt marraskuussa oleva hanke on ensimmäinen ryhmä EVS Marttisessa, jossa useammasta maasta kotoisin olevat nuoret kokoontuivat yhdessä tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja nuoriin ja myös tuomaan tietoa ja kokemuksia omista kulttuureistaan.  Tämän hankkeen myötä Marttinen ottaa ison askeleen keskukseksi, jonka kautta on myös mahdollista tulevaisuudessa hakeutua vapaaehtoiseksi Eurooppaan tai lähialueelle.

Seuraava iso siirto tätä kohti on helmikuun 8. päivä nuorisokeskus Marttisessa järjestettävä Alueellinen Kv-seminaari. Tämä seminaari järjestetään yhdessä muiden Suomen nuorisokeskusten ja CIMO:n (kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyökeskus) kanssa. Näitä tulevia askelia otetaan yhteistyössä alueen nuorten ja nuorisotoimijoiden kanssa, kommentoi nuorisopalvelupäällikkö Sanna Järvensivu nuorisokeskus Marttisesta.

Mikä on EVS?

EVS Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu
Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu (European Voluntary Service EVS) on ohjelma, jossa tehdään vapaaehtoistyötä jossakin Euroopan tai lähialueen maassa yleensä 6–12 kuukautta.

Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu on osa Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman Youth in Action -ohjelmaa. EVS on vapaaehtoistyöohjelma, joka on suunnattu Euroopan unionin maissa, Islannissa, Norjassa ja Turkissa asuville nuorille sekä paikallisille yleishyödyllisille organisaatioille.

Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun tarkoituksena on antaa nuorille elämänkokemuksia, jotka auttavat heitä itsenäistymään ja tarjoavat eväitä elämään. Ohjelmaan osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden kartuttaa kokemuksia kansainvälisyydestä ja tutustua toisen eurooppalaisen maan kulttuuriin ja siellä asuviin ihmisiin. 

Mikä on CIMO?

CIMO pähkinänkuoressa
Perustettu 1991
Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto
Työkaluina hankerahoitus, harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelma
Rahoituksesta valtaosa tulee ulkopuolisilta rahoittajilta kuten EU:lta ja Pohjoismaiden ministerineuvostolta.

CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. He edistävät kansainvälistymistä monin eri tavoin, koordinoimalla harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamalla EU-ohjelmien toimeenpanosta ja tiedottamisesta Suomessa. Ja tukemalla Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja teemme maailmalla tunnetuksi suomalaista koulutusta.

Teemana japanilainen keittiö

Itadikimasu

Nuorisokeskus Marttisessa, kuten muissakin valtakunnallisissa nuorisokeskuksissa Suomessa, tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla heidän kasvuaan ja tarjoamalla monipuolisen, toiminnallisen ja turvallisen ympäristön sekä myönteisen ilmapiirin elämykselliseen yhdessäoloon ja osallisuuteen. Yksi osa on myös ruokakulttuuri - Marttisessa on tuotu pitkään jo esille lähi- ja luomuruokailuja ja sen lisäksi erilaisin teemoin ruokakulttuureja eri puolilta maailmaa.

Tänä keväänä 20.3.-21.3. on vuorossa japanilainen keittiö. Ohessa kokkimme Armi Rajalan kirjoitus: Lyhyt oppimäärä japanilaisen keittiöön ja tietenkin myös menu perjantaille 20.3. ja lauantaille 21.3.
Armi on myös hakenut jo joitain aineksia valmiiksi ja kuvat blogissa ovat aineksista jotka vain odottavat valmistamista. Kuvia myös valmistusvaiheista tulossa tänne.





Japanilaisen keittiön tuhatvuotinen perintö näkyy yhä sekä ravintolakulttuurissa että koti-keittiössä. Muualta tulleet vaikutteet ovat ”japanilaistettu” palvelemaan nyky- keittiöllekin tyypillisiä tekijöitä; luonnollisuutta, keveyttä, tuoreutta ja mausteiden varovaista käyttöä.





Leimallisia raaka-aineita ovat kala, soija, vihannekset, riisi, nuudelit, tee ja hedelmät. Eläinproteiineista tärkeimmän eli kalan suosiota selittää Japanin maantieteellinen luonne eli jono saaria, sekä uskolliset seikat. Osa kalasta syödään huipputuoreena sashimina ja susheissa.  Toista ääripäätä edustaa boniittihiutaleet, dashi-liemen perusaine, ja dashiliemi puolestaan on keittojen ja patojen kulmakivi. Nykyisin valtaosa japanilaisten käyttämästä kalasta tuodaan muualta.


Soijaa jalostetaan tofuksi, soijakastikkeeksi ja vaikkapa miso-tahnaksi. Tofu on alun perin siirtynyt kiinasta erityisesti zen-buddalaisten munkkien kasviruokana ja proteiiniin lähteenä. Kausiruokana kesällä soijaa nautitaan vihreinä edame-papuina.

Japanilainen ilmasto suosii luontaisesti vihannesten kasvatusta. Kaupoista löytyvät kaikki länsimaisesti tutut vihannekset mutta myös paljon suomalaisessa keittiössä harvinaisempia, kuten esimerkiksi juureksista daikon, taro, vihannestakiainen ja lootuksenjuuri. Ympäröivä vedet tuottavat erilaisia merileviä kuten kombua, wakamea ja noria. Myös sienet, sekä metsistä kerätyt, että etenkin viljellyt lajit ovat huippusuosittuja.

Riisiä tarjoillaan lähes joka aterialla, pieni kulhollinen lyhytjyväistä, valkoista ja täydellisesti kypsennettyä. Sushi-riisi maustetaan riisiviini-etikalla, sokerilla ja suolalla.  Riisillä on Japanissa ollut samanlainen, lähes pyhä asema, kuin Suomessa leivällä oli ennen.

Rakkaus erilaisiin nuudeleihin on luonut Japaniin tuhansien pikkupuotien verkoston, joissa pikaruokana nautitaan kupillinen kuumia nuudeleita kesken kiireiden. Tyylikkäitä tattarista valmistettuja soba-nuudeleita tarjoillaan etenkin kesäisin kylmänä ruokana. Vehnästä valmistetut paksut udon-nuudelit kestävät kuumana säilytystä pitenpään kuin muut nuudelit. Soumenit puolestaan ovat ohuita vehnänuudeleita. Raamen-nuudelit ovat myös vehnäpohjaisia, alkuaan kiinansiirtolaisia. Raamen tarkoittaa sekä nuudelia että siitä valmistettua keittoa. Raamen-keitto onkin Japanin suosituin ruoka ja joka paikkakunnalta löytyy oma, hieman erilaisensa versio. Raamen- nuudelit eivät kestä kuumassa kovin hyvin, siksipä niistä valmistettu keitto tulee syödä nopeasti.

Japanilainen tee on vihreää, eikä sen kanssa tarjota sokeria tai maitoa Oleellista teen valmistuksessa on teelehtien tuoreus ja haudutusveden oikea lämpötila sekä haudutus-aika. Teeseremoniassa käytetään vihreää matcha-jauhetta, joka on noussut superfoodien listalle länsimaissa. Sencha on Japanin yleisin tee, muita suosittuja ovat mm. bancha, genmaicha (sisältää paahdettua riisiä) ja kukicha (valmistettu oksista ja varvuista). Teetä juodaan pitkin päivää ja sitä käytetään myös ruokajuomana, joko kylmänä tai kuumana.

Hedelmien viljely on Japanilaisittain lähes käsityötä.. Esimerkiksi omenat saatetaan kietoa paperiin jo puussa kasvaessaan ja näin saadaan kaunis tasainen väritys. Japanilaiseen koti ateriaan ei yleensä kuulu jälkiruokaa vaan sen korvaavaa kauniisti paloiteltu tuore hedelmä, yhtä tai kahta lajia. Tässäkin laatu korvaa määrän. Erikoisuutena myydään myös liikelahjoiksi arvostettuja ja kalliita luksushedelmiä joiden tarkoituksena on kertoa saajalle kuinka arvokas hän on hedelmän antajalle.

Ateria aloitetaan sanomalla itadakimasu, näin kunnioitetaan ruokaa, sen alkuperää ja valmistajaa. Ruokailun päätteeksi sanotaan kiitokseksi gochisoosama.

Armi Rajala

Japanilainen keittiö -teema

Perjantai 20.3. 

Genmaicha- tee

Miso- keitto

Onigiri- täytetyt riisipallot

Tsukune- kanapyörykät teriyakikastikkeella

Riisi

Tsukemono- pikkelöity kaali

Kohaku-namasu- retiisi-porkkanasalaatti

Persimonia ja omenaa seesamikastikkeessa

Sencha- tee

Lauantai 21.3. 

Genmaicha- tee

Pieni sushibaari

Chasu ramen- nuudelikeitto paahdetulla porsaalla

Miso- lohi

Inkivääririisi

Seesamparsakaali

Suklaapocky
Mansikkapocky
Sencha-tee