Mari voitti päivän nuoriso-ohjaajana Marttisessa

Osallistuin nuorisokeskusten järjestämään kilpailuun, josta oli mahdollisuus voittaa päivä nuoriso-ohjaajana toivotussa nuorisokeskuksessa. Voittomatkani toi minut Virroille, Marttisen nuorisokeskukseen. Reissuni sijoittui 12–14.8.2015 ajalle.


Edellisenä iltana hikihatussa odotusta täynnä pakkasin rinkkani.  Seuraava aamu meni matkatessa junalla ja bussilla kohti määränpäätä. Virtojen bussipysäkillä minua odotettiinkin jo. Ensimmäinen elämys oli päästä prätkä kyytiin. Vauhdin kasvaessa en tiennyt kumpi minua vei… pyörä eteenpäin vai rinkka reilusti taaksepäin!






Marttiseen saavuttuani oli kiva päästä heti päivään kiinni. Pääsin puolivahingossa olemaan erään kutosluokan leirikoulun jokaisessa ohjatussa ohjelmassa mukana. Ensiksi meillä oli alkuinfo jonka jälkeen mentiinkin resinoimaan. Hullunkiilto silmissä kohti tähtiä ja niiden ylikin fiiliksellä meikäläinen resinoi. Se oli todella hauskaa! Ei tullut ollenkaan salia ikävä noin 6km matkan jälkeen.










Sen jälkeen pääsinkin avustamaan samaa luokkaa vaijeri-liussa. Itseä alkoi jännittämään ja vatsanpohjaa kutittamaan kun katselin muiden menoa. Pääsin itse lopuksi tutustumaan yläköysiradan saloihin. Menostani huomasi että pelkään korkeita paikkoja. Taisi olla sivusta kiva katsoa ilmeitäni :`D Radan jälkeen oli kyllä niin voittaja olo että oksat pois!

 Katso tästä video yläköysiradalta!




Hymyhuulilla oli oikein mukavaa mennä syömään maittavia ruokia. Illalla olikin sitten diskon vuoro. Parin tunnin tanssimisen jälkeen uni maittoikin.















Seuraavana päivänä pääsin ensiksi seuraamaan sivusta kuinka alaköysirataa vedetään, jonka jälkeen sain itse vetää sen tutulle ryhmälle.





Iltapäivällä järjestettävässä kullanhuuhdonnassa oli Kulta-Jaska olo. Kultakuume taisi iskeä ;) Kyllä se joo todella on taitoa huuhtoa kultaa. Nostan hattua kullanhuuhtojille. Sen jälkeen olikin vuorossa rentouttavaa melontaa saaren kupeessa. Kyllä siinä kelpasi meloa kun aurinko paistoi ja sai katsella kaunista Suomen luontoa. Melonnan jälkeen pääsin nauttimaan auringosta aurinkorasvan ja musiikin kera.

Seuraavana aamuna oli haikea pakkaa kamat ja siivota ylellinen huone luovutus kuntoon ( se sohva oli kiva).

















Olen oikein iloinen, että pääsin tutustumaan uusiin ihmisiin ja pääsin näkemään uusia ohjaustyylejä. Olen sydämellisesti kiitollinen että minut otettiin siellä hyvin vastaan niin henkilökunta kuin se kutosluokka kenen kanssa olin alkuinfossa, resinoimassa, vaijeriluivussa, alaköysiradassa ja tulevassa olympialaisissa. Olympialaiset ja sen jälkeen diplomien jako (Huom! Minä olin myös siinä kättelemässä leiriläisiä) sulkivat hyvin päivät yhdeksi muistoksi. Kyseisen luokan kyydiillä pääsinkin sujuvasti takaisin kotio päin. Monta hetkeä rikkaampana lähti voittaja hymyssä suin jatkamaan askareitaan arjessansa.

Kiitän ja kumarran!

Nuorisokeskus Marttinen Virroilta esittäytyy Kyläkaupalla, Tuurissa perjantaina 3.7. klo 10-18

Nuorisokeskus Marttinen 3.7. klo 10-18 Kyläkaupan keskustorilla Tavarapuodissa, Tuurissa!

Marttinen esittelee omaa toimintaansa paikallisesti, alueellisesti , valtakunnallisesti kansainvälisesti nuorten kasvun, kehityksen ja osallistamisen edistäjänä nuorisokeskuspedagogiikan ja seikkailukasvatuksen keinoin.  Toiminnallisena aktiviteettina on mukana on tuotu sumopainiareena sekä pienemmillä että isommillakin painipuvuilla. Tule kokeilemaan veloituksetta!

Marttisen nuorisotyötä tukee kokous- ja juhlatalotoiminta Marttisen Vanhan Pappilan upeassa idyllisessä ympäristössä. Lisäksi alue ja ympäristö antaa mahdollisuudet jopa 200 henkilön kokouksiin, seminaareihin ja isoihin harraste- ja koiraleireihin. Paikalla lisätietoa mahdollisuuksista antaa myyntipalvelumme.

 Marttisen saarella sijaitsee myös Virtain Perinnekylä ja nyt on mahdollisuus saada maistiaisia heinäkuun musiikkitarjonnasta! Paikalla Perinnekylän heinäkuun livemusiikki kaartista ovat Auri, hanurimusiikin helmineen, AaPee, 60-luvun klassikoita soittaen ja laulaen, Anna-Reetta, 2000-luvun POP-iskelmää esittäen ja tapahtumaisäntänä Juhani Viita.

 

Virtain Perinnekylän yrittäjät ovat lähteneet mukaan Tuuriin lahjoittaen palkintoja tasatunnein arvottavaksi tapahtumapäivän sisällä.

Tule kuulemaan musiikkia, kokemaan  toimintaa tai kysymään tarjousta leiriisi, leirikouluusi, juhliisi tai kokouksellesi!

Teemana japanilainen keittiö

Itadikimasu

Nuorisokeskus Marttisessa, kuten muissakin valtakunnallisissa nuorisokeskuksissa Suomessa, tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla heidän kasvuaan ja tarjoamalla monipuolisen, toiminnallisen ja turvallisen ympäristön sekä myönteisen ilmapiirin elämykselliseen yhdessäoloon ja osallisuuteen. Yksi osa on myös ruokakulttuuri - Marttisessa on tuotu pitkään jo esille lähi- ja luomuruokailuja ja sen lisäksi erilaisin teemoin ruokakulttuureja eri puolilta maailmaa.

Tänä keväänä 20.3.-21.3. on vuorossa japanilainen keittiö. Ohessa kokkimme Armi Rajalan kirjoitus: Lyhyt oppimäärä japanilaisen keittiöön ja tietenkin myös menu perjantaille 20.3. ja lauantaille 21.3.
Armi on myös hakenut jo joitain aineksia valmiiksi ja kuvat blogissa ovat aineksista jotka vain odottavat valmistamista. Kuvia myös valmistusvaiheista tulossa tänne.





Japanilaisen keittiön tuhatvuotinen perintö näkyy yhä sekä ravintolakulttuurissa että koti-keittiössä. Muualta tulleet vaikutteet ovat ”japanilaistettu” palvelemaan nyky- keittiöllekin tyypillisiä tekijöitä; luonnollisuutta, keveyttä, tuoreutta ja mausteiden varovaista käyttöä.





Leimallisia raaka-aineita ovat kala, soija, vihannekset, riisi, nuudelit, tee ja hedelmät. Eläinproteiineista tärkeimmän eli kalan suosiota selittää Japanin maantieteellinen luonne eli jono saaria, sekä uskolliset seikat. Osa kalasta syödään huipputuoreena sashimina ja susheissa.  Toista ääripäätä edustaa boniittihiutaleet, dashi-liemen perusaine, ja dashiliemi puolestaan on keittojen ja patojen kulmakivi. Nykyisin valtaosa japanilaisten käyttämästä kalasta tuodaan muualta.


Soijaa jalostetaan tofuksi, soijakastikkeeksi ja vaikkapa miso-tahnaksi. Tofu on alun perin siirtynyt kiinasta erityisesti zen-buddalaisten munkkien kasviruokana ja proteiiniin lähteenä. Kausiruokana kesällä soijaa nautitaan vihreinä edame-papuina.

Japanilainen ilmasto suosii luontaisesti vihannesten kasvatusta. Kaupoista löytyvät kaikki länsimaisesti tutut vihannekset mutta myös paljon suomalaisessa keittiössä harvinaisempia, kuten esimerkiksi juureksista daikon, taro, vihannestakiainen ja lootuksenjuuri. Ympäröivä vedet tuottavat erilaisia merileviä kuten kombua, wakamea ja noria. Myös sienet, sekä metsistä kerätyt, että etenkin viljellyt lajit ovat huippusuosittuja.

Riisiä tarjoillaan lähes joka aterialla, pieni kulhollinen lyhytjyväistä, valkoista ja täydellisesti kypsennettyä. Sushi-riisi maustetaan riisiviini-etikalla, sokerilla ja suolalla.  Riisillä on Japanissa ollut samanlainen, lähes pyhä asema, kuin Suomessa leivällä oli ennen.

Rakkaus erilaisiin nuudeleihin on luonut Japaniin tuhansien pikkupuotien verkoston, joissa pikaruokana nautitaan kupillinen kuumia nuudeleita kesken kiireiden. Tyylikkäitä tattarista valmistettuja soba-nuudeleita tarjoillaan etenkin kesäisin kylmänä ruokana. Vehnästä valmistetut paksut udon-nuudelit kestävät kuumana säilytystä pitenpään kuin muut nuudelit. Soumenit puolestaan ovat ohuita vehnänuudeleita. Raamen-nuudelit ovat myös vehnäpohjaisia, alkuaan kiinansiirtolaisia. Raamen tarkoittaa sekä nuudelia että siitä valmistettua keittoa. Raamen-keitto onkin Japanin suosituin ruoka ja joka paikkakunnalta löytyy oma, hieman erilaisensa versio. Raamen- nuudelit eivät kestä kuumassa kovin hyvin, siksipä niistä valmistettu keitto tulee syödä nopeasti.

Japanilainen tee on vihreää, eikä sen kanssa tarjota sokeria tai maitoa Oleellista teen valmistuksessa on teelehtien tuoreus ja haudutusveden oikea lämpötila sekä haudutus-aika. Teeseremoniassa käytetään vihreää matcha-jauhetta, joka on noussut superfoodien listalle länsimaissa. Sencha on Japanin yleisin tee, muita suosittuja ovat mm. bancha, genmaicha (sisältää paahdettua riisiä) ja kukicha (valmistettu oksista ja varvuista). Teetä juodaan pitkin päivää ja sitä käytetään myös ruokajuomana, joko kylmänä tai kuumana.

Hedelmien viljely on Japanilaisittain lähes käsityötä.. Esimerkiksi omenat saatetaan kietoa paperiin jo puussa kasvaessaan ja näin saadaan kaunis tasainen väritys. Japanilaiseen koti ateriaan ei yleensä kuulu jälkiruokaa vaan sen korvaavaa kauniisti paloiteltu tuore hedelmä, yhtä tai kahta lajia. Tässäkin laatu korvaa määrän. Erikoisuutena myydään myös liikelahjoiksi arvostettuja ja kalliita luksushedelmiä joiden tarkoituksena on kertoa saajalle kuinka arvokas hän on hedelmän antajalle.

Ateria aloitetaan sanomalla itadakimasu, näin kunnioitetaan ruokaa, sen alkuperää ja valmistajaa. Ruokailun päätteeksi sanotaan kiitokseksi gochisoosama.

Armi Rajala

Japanilainen keittiö -teema

Perjantai 20.3. 

Genmaicha- tee

Miso- keitto

Onigiri- täytetyt riisipallot

Tsukune- kanapyörykät teriyakikastikkeella

Riisi

Tsukemono- pikkelöity kaali

Kohaku-namasu- retiisi-porkkanasalaatti

Persimonia ja omenaa seesamikastikkeessa

Sencha- tee

Lauantai 21.3. 

Genmaicha- tee

Pieni sushibaari

Chasu ramen- nuudelikeitto paahdetulla porsaalla

Miso- lohi

Inkivääririisi

Seesamparsakaali

Suklaapocky
Mansikkapocky
Sencha-tee

 

Marttinen on korkeatasoinen leirikoulupaikka

Kuvassa: Resiinaretki on yksi leirikoulujen suosikeista, kertovat Lassi Taisto ja Sanna Järvensivu.

Virroilla sijaitseva Nuorisokeskus Marttinen on tunnettu leirikoulupaikka, jonne tullaan ympäri Suomen. Keskuksessa on vuoden aikana satakunta leirikoulua, suuri osa niistä on toukokuussa, kun kouluvuoden päätös lähestyy. Silloin ala- ja yläkoulun viimeistä luokkaa käyvät oppilaat keskeyttävät raskaan raadannan, ja lähtevät leirille lisäämään yhteishenkeä ja itsetuntemustaan. Marttisen 19 vuoden kokemus pitää huolen siitä, että toukokuun leirit sujuvat kuin rasvattu kiireestä ja hulinasta huolimatta.