Viime viikolla osallistuin elämäni yhteen seikkailukkaimpaan matkaan. Olen tosi iloinen päätöksestä, että lähdimme Dianan kanssa Lappiin! Keskiviikkona (siis 2. maaliskuuta) me päätimme, että nyt tai ei koskaan - perjantaina oltiin jo Jyväskylässä ja sunnuntaina (eli 6. maaliskuuta) olimme perillä Vasatokassa:) Vasatokka on Suomen pohjoisin nuorisokeskus Inarin lähellä. Siellä työskentelee vapaaehtoisena Márton, toinen unkarilainen. Me vierailimme hänen luonaan.
Suuri unelmani on ollut nähdä revontulia! Minä luulen, että ajoin jo ympäristöäni hulluksi… Todella Suomeen tullessani kerroin joka päivä jollekulle, että haluaisin nähdä revontulia. Niinpä, historiallinen hetki tuli 10. maaliskuuta, illalla, kello 8. Elämäni yksi onnellisin 2 tuntia oli seisoessani revontulien alla Vasatokan järven jäällä. Valitettavasti kamerani ei ollut niin hyvä kuin aasialaisten vieraiden kamerat, mutta ehkä tässäkin se näkyy vähän:
Paremmalla kameralla sama näkyy tällä tavalla :D
Jalkojani paleli ja niskani oli jumissa 2 tunnnin seisomisen jälkeen, mutta se kannatti! Minä en koskaan unohda sitä, se oli todella kaunista. Heti paikalla ymmärsin ettei mikään ole mahdotonta jos haluan jotain todella niin teen sen. Ehkä tämä kuulostaa vähän liioitetulta mutta minä todella kaipasin revontulia PITKÄSTÄ AIKAAN ja aika Lapissa merkitsi paljon minulle.
Lisäksi minä olen saanut paljon enemmän tästä matkasta kuin “vain” revontulet. Muun muuassa:
Minä kävin Utsjoella, Suomen pohjoisimmassa asutetussa kaupungissa (myös vanha toiveeni)
Ensimmäistä kertaa elämässäni olin Norjassa ja kävin Jäämeressä uimassa (minä olen saanut todistuksenkin siitä!)
Ensi kerran näin jalkakäytävällä kuljeskelevan poron
Ja suurin elämänkokemus oli Lapissa: peukalokyyti
Me liftasimme Dianan kanssa 340 kilometriä (Rovaniemi - Vasatokka välillä). Mutta takaisin Virroille liftasin yksin (Vasatokka - Oulu & Keuruu - Virrat välillä).
Peukalokyyti opetti minulle seuraavat:
Se on maailman yksi vapain ja samaan aikaan epävarmin tunne
Joku pysähtyy aina
On olemassa paljon avoimia ja spontaaneja ihmisiä
Täydellinen käsiliikunta ja harjoittelu hymyillen hammastahnamainokseen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti