Nuorisotyön osaaminen esiin

Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa mainitaan osaaminen eri sanamuodoissaan 22 kertaa ja liiteteksteissä 4 kertaa. Osaamisen ja koulutuksen uudistaminen on hallituksen päätavoitteita ja lisäksi osaamista pidetään yhtenä Suomen kilpailukyvyn perustekijänä. Hallituksen tilannekuvauksen perusteella osaamistilanne on ristivetoinen: Suomessa on vankkaa ja monipuolista osaamista, mutta maa on näivettymisen kierteessä, sillä osaaminen ei muutu innovaatioiksi. Suomesta olisikin nyt tehtävä osaamisen, yrittäjyyden, tasa-arvon ja välittämisen yhteiskunta. Hallituksen ohjelman lähempi tarkastelu osoittaa, että osaaminen kytketään lähinnä teknologiaan, mutta myös palvelujen osaaminen on nostettu asialistalle. Hallituksen tavoitteen mukaan Suomi on kymmenen vuoden kuluttua koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.

Nuori-sana puolestaan mainitaan eri muodoissaan ja johdannaisissaan hallitusohjelmassa 17 kertaa ja liiteteksteissä 5 kertaa. Hallitus lupaa nostaa lasten ja nuorten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tasoa sekä vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta.  Suurin osa nuoriin viittaavista ilmaisuista kytkeytyy kuitenkin tavalla tai toisella nuorten työllisyyteen ja nuorisotakuuseen.  Hallitus on huolissaan nuorten ihmisten nykyisestä ja tulevasta panoksesta Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisessa. Nuorisotyö mainitaan ohjelmatekstissä kerran: etsivää nuorisotyötä luvataan vahvistaa. Liiteosassa nuorisolaki on mukana niiden säädösten luettelossa, jotka eivät enää velvoittaisi kuntia palveluiden järjestämisessä. Hallitus kaavailee paikallisen päätösvallan lisäämistä myös nuorisolain sisällön toteuttamisessa. Aikomus on herättänyt nuorisotyössä sekä pelkoa että ymmärrystä.

Keskustelu hallitusohjelman suunniteltujen toimenpiteiden sisällöistä ja seurauksista sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista käy kiihkeänä. Niiden lisäksi uuden valtioneuvoston pyrkimyksiä on syytä tarkastella nuorisotyön osaamisen näkökulmasta.

Kolmen ässän hallitus ei ohjelmassaan tarkemmin pohdiskele, mitä osaamisella tarkoitetaan. Osaaminen onkin vaikea asia kuvattavaksi. Brittiläinen kielifilosofi Gilbert Ryle esitteli vuonna 1949 ilmestyneessä teoksessaan The Concept of Mind oivalliset käsitteet ”knowing that” ja ”knowing how”, jotka ovat vakiintuneet ja muovautuneet yhdeksi osaamisen jäsentelyn tavaksi.

Yksinkertaistaen ilmaistuna käsite ”knowing that” tarkoittaa tietämistä sekä sellaista teoreettista ja faktapohjaista tietoa, joka voidaan kirjoittaa luettavaan muotoon. Jotakin asiaa – kuten nuorisotyötä – koskevan tietämisen ja ”knowing that”-tiedon opettaminen ja välittäminen onnistuu kirjoitetun tekstin avulla. Sen sijaan ”knowing how”-käsitteellä tarkoitetaan taitoa koskevaa tietoa.  ”Know-how” eli taitotieto on tietoa siitä, miten jokin asia tehdään. Taitotietoon sisältyy myös vaikeammin sanoiksi puettavaa piilevää ja hiljaista tietoa. Ihmiset taitavat monia asioita – myös nuorisotyössä ­- kykenemättä tarkasti kertomaan niistä periaatteista, joihin heidän tuloksekas toimintansa perustuu.

Filosofit ovat vuosikymmeniä keskustelleet ja kinastelleet siitä, ovatko ”knowing that” ja ”knowing how” täysin eri asioita ja kuinka ne liittyvät satoja vuosia käytyyn keskusteluun tiedon luonteesta. Onneksi Suomen kielessä ”know-how”-ilmaisun yhdeksi käännökseksi on vakiintunut osaaminen. Se on hyvä käännös, sillä osaamiseen kytkeytyy sekä tieto että taito. Osaava ihminen tietää asiasta ja tekemisestä riittävästi, jotta kykenee toimimaan taitavasti ja muuttamaan käytäntöjään tarvittaessa.

Uudessa hallitusohjelmassa korostetaan järjestötyön, vapaaehtoistoiminnan ja yhteisöjen merkitystä palvelujen järjestämisessä ja yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa. Linjauksella on merkittävät yhteiskuntapoliittiset ulottuvuutensa. Hallitus aikoo myös syventää ”julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa”. Tässä tilanteessa on syytä esittää tietokilpailukysymys: millä yhteiskunnallisella instituutiolla on yli vuosisadan ajan kertynyttä osaamista julkisen sektorin, järjestöjen, seurakuntien ja yhteisöjen kumppanuudesta nuorten tukemiseksi ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi?

Nuorisotyön osaamista päivänpolttavissa kysymyksissä on nyt täsmennettävä ja tehtävä tunnetuksi. Nuorisotyön on toisaalta kyettävä kiteyttämään osaamisensa, toisaalta kyettävä kertomaan osaamisestaan muille ymmärrettävästi. Nuorisotyön ”knowing that” – tiedon sisältävä taitotieto on välitettävä tuleville nuorisotyöntekijöille, kuntien päätöksentekijöille sekä yhteistyökumppaneille koulu, sosiaalityö ja työhallinto mukaan lukien. 

Syyskuussa Marttisen valtakunnallisessa nuorisokeskuksessa Virroilla järjestettävän Tuhti2015-seminaarin teemana on nuorisotyön osaaminen. Perinteikäs Tuhti-seminaari järjestetään nyt 13. kerran ja sen tarkoituksena on nuorisoalan kentän, hallinnon, tutkimuksen ja koulutuksen vuoropuhelu. Tällä kertaa on mahdollisuus kuulla, keskustella ja inspiroitua nuorisotyön osaamisesta kohtaamisen kentillä. Näkökulmia tarjoavat mm. nuorisotutkimuksen, lähitoimialojen ja eri oppilaitosten edustajat. Tuhti-seminaarissa julkistetaan myös Kokkolassa toteutetun NUPS-hankkeen tutkimusraportti, joka on esimerkki tutkimusperusteisesta nuorisotyön osaamisen sanallistamisesta ja levittämisestä.

Moni kyllä tietää, että nuorisolain mukaan nuorisotyön tarkoitus on nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistäminen, nuorten sosiaalinen vahvistaminen, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukeminen sekä sukupolvien välinen vuorovaikutus. Entistä useamman olisi hyvä tietää, kuinka nuorisotyö tarkoituksiaan toteuttaa.

Juha Nieminen
Kirjoittaja on nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen yliopisto-opettaja Tampereen yliopistossa.