Hyvä elämä nuorisotyön päämääränä

Juha Nieminen pitämässä luentoa Marttisessa järjestetyllä Youth in Action -kansainvälisellä leirillä viime kesänä. Aiheena nuoren hyvä elämä.

Suomen nuorisokeskukset ry:n verkkosivun mukaan valtakunnallisilla nuorisokeskuksilla on yleishyödyllinen ja yhteiskunnallinen tehtävä tukea lasten ja nuorten hyvää elämää. Nuorten hyvä elämä voidaan asettaa paitsi valtakunnallisten nuorisokeskusten niin myös koko nuorisotyön päämääräksi.

Jotkut pitävät hyvää elämää liian epämääräisenä nuorisotyön päämääräksi. On totta, että nuoren ihmisen hyvän elämän hinta on vaikea laskea euroissa, vaikka julkistalouden kamreerit sitä jatkuvasti kärttävätkin. Olen myös kuullut sanottavan, että hyvä elämä on vain tyhjä runollinen ilmaus vailla todellista sisältöä. Sellainen näkemys on välinpitämätöntä ajattelua, joka ei sovi nuorisotyöhön.  ”Hyvään elämään” kytkeytyvät kielellisen viehätyksen lisäksi elämän henkilökohtainen merkityksellisyys sekä elinolot ja yhteiskunnalliset järjestelmät.

 Luennon jälkeen nuoret pohtivat, mitä hyvä elämä heidän kohdallaan tarkoitaa.

Vaikka hyvää elämää on länsimaisessa kulttuurissa mietitty ainakin pari tuhatta vuotta, se on yhä vaikeasti kuvattava ja sovittava asia. Sillä tarkoitetaan yleensä ihmisen tyytyväisyyttä ja riittävää hyvinvointia. Hyvän elämän sisältö on ihmisten arvostuksiin sidottua – siis osaksi subjektiivista ja kulttuurisidonnaista. Sen lisäksi hyvä elämä sisältää myös objektiivisesti mitattavia elinoloja – siis yhteiskunnallisesti, poliittisesti ja taloudellisesti säädeltäviä seikkoja.

Ymmärrän nuorisotyön päämääränä olevan hyvän elämän jotakuinkin siten kuin se on nähty toimintamahdollisuusteorian piirissä viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä teoreettis-filosofinen suuntaus tunnetaan parhaiten sen englanninkielisellä nimellä ”capability approach”. Suuntauksen keskeisiä tutkijoita ovat olleet intialainen taloustieteilijä Amartya Sen ja yhdysvaltalainen filosofi Martha Nussbaum.

Näkökulmaa soveltaen ja yksinkertaistaen hyvä elämä syntyy toimintamahdollisuuksista (”capabilities”), jotka mahdollistavat ihmiselle merkitykselliset toiminnot ja saavutukset. Lasten ja nuorten toimintamahdollisuudet koostuvat toisaalta heidän yksilöllisistä ominaisuuksistaan, toisaalta heidän elinoloistaan ja ympäröivistä yhteiskunnallisista rakenteista. Yksilöllisiä toimintamahdollisuuksia ovat esimerkiksi tiedot, taidot, terveys, asenteet ja moraali. Elinoloihin ja yhteiskunnan rakenteisiin sisältyviä toimintamahdollisuuksia ovat esimerkiksi käytettävissä oleva varallisuus sekä saatavilla olevat koulutuksen, terveydenhuollon ja osallistumisen järjestelmät. Näkökulman mukaan varallisuus on välttämätön mutta ei riittävä edellytys hyvälle elämälle. Riittävän varallisuuden lisäksi ihmisellä tulee olla todellinen vapaus käyttää resursseja hänelle itselleen merkityksellisiin toimintoihin ja arvokkaiden asioiden tavoitteluun.

Nuorella ihmisellä on hyvän elämän edellytykset silloin, kun inhimillisistä ominaisuuksista ja ulkoisista tekijöistä koostuvat toimintamahdollisuudet mahdollistavat hänelle arvokkaat toiminnot (”functionings”). Nuori ihminen tavoittelee arvokkaana ja hyvänä henkilökohtaisesti pitämiään asioita. Lisäksi hyvälle elämälle voidaan osoittaa kaikkia ihmisiä koskevia arvokkaan elämän toimintoja. Niitä ovat esimerkiksi eläminen terveenä ja rakastettuna sekä eläminen osallistumalla ympäröivän yhteisön elämään. Toimintamahdollisuusteoriaa mukaileva tulkinta nuoren ihmisen hyvästä elämästä on perusluonteeltaan varsin aristoteelinen: hyvä elämä koostuu mahdollisuuksista kehittää ja toteuttaa itselle ja ihmisyydelle tärkeitä asioita.

Hyvä elämä nuorisokeskusten ja nuorisotyön päämääränä tarkoittaa sitä, että niissä paneudutaan nuorten toimintamahdollisuuksien kasvattamiseen ja kehittämiseen. Se edellyttää, että lasten ja nuorten toimintamahdollisuudet ja heidän arvostamansa asiat tunnetaan. Lisäksi nuorisotyön on oltava selvillä nuorten elinoloista ja yhteiskunnallisista toimintamahdollisuuksista. Luontoon tehtävän lumikenkäretken ja jääseinäkiipeilyn kaltaisilla toiminnallisilla menetelmillä voidaan kartuttaa lasten ja nuorten tietoja, taitoja ja terveyttä. Marling-joukkuepelillä ja talvisella yöretkellä voidaan herätellä sosiaalisia valmiuksia, kaverin huomioimista ja yhdessä tekemisen tahtoa. Valtakunnallisten nuorisokeskusten Nuotta-valmennusta voidaan räätälöidä niille nuorille, joiden perustoimintamahdollisuudet kaipaavat vahvistusta.

Nuorisokeskukset ovat osa yhteiskunnan toimintamahdollisuuksien rakenteita. On tärkeätä, että nuorisokeskusten saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota, jotta erilaisista lähtökohdista tulevilla lapsilla ja nuorilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä keskusten toiminnasta osalliseksi. Tuota työtä Marttinen on tehnyt menestyksellisesti jo kaksikymmentä vuotta.

Juha Nieminen

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen ja nuorisotyön yliopisto-opettaja, joka on työskennellyt myös nuorisokeskus Marttisessa.